“Jokainen lapsi omaksuu uuden kielen, kun lapsen annetaan kypsyä omassa tahdissaan”
Lauttasaaren kielikylpypolkua alusta alkaen rakentamassa mukana ollut kielikylpypäiväkoti Sälenin perustaja Marja Rönneberg siirtyy hyvin ansaitulle eläkkeelle. Lauttasaaren kielikylpy-yhdistys onnitteli Marjaa kesän alkajaisiksi. Kiitimme yhdistyksen perustajajäsentä kunniajäsesyydellä pitkästä urasta kielikylvyn juurruttamisessa Lauttasaareen ja siitä näkemyksellisestä varhaskasvatustyöstä, josta hänen johdollaan useat sukupolvet lauttasaarelaisia lapsia ja perheitä ovat saaneet nauttia. Samassa yhteydessä haastattelimme Marjaa saadaksemme hyviä eväitä kielikylpytyöhön tulevinakin vuosina.
Miten Lauttasaaren kielikylpypolku syntyi? Mitkä ovat olleet keskeisiä etappeja Lauttasaaren kielikylvyn 26-vuotisen historian varrella?
“Yksityisessä kaksikielisessä päiväkodissamme Pihlajakalliossa oli sekä suomea että ruotsia ensimmäisenä kielenä puhuvia lapsia. Huomasin, että varsinkin ruotsinkieliset lapset omaksuivat suomen nopeasti. Mietin, miten suomenkieliset oppisivat ruotsin tehokkaammin ja otin selkoa kielikylpymenetelmästä, joka oli rantautunut Vaasaan 1980-luvun lopulla.
Kävin Vaasassa ja ilmoitin, että päiväkotini olisi kiinnostunut menetelmästä. Saimmekin emeritus professori Christer Laurénin vieraaksemme päiväkotiin maaliskuussa 1994. Päiväkotimme vanhemmat, alueen päivähoitopäällikkö, Myllykallion koulun rehtori ja Radio Ykkösen toimittaja olivat kuuntelemassa Christeriä ja kiinnostuimme menetelmästä.
Pari aktiivista vanhempaa lähti kanssani miettimään kielikylpy-yhdistyksen ja kielikylvyn esiopetuksen perustamista Lauttasaareen. Lauttasaari-lehden toimittaja Hilkka Kotkamaa kirjoitti asiasta sivun mittaisen artikkelin ”Aika rikkoa kielimuuri” 23.4.1994 ilmestyneeseen Lauttasaari-lehteen. Artikkelissa pyydettiin kaikkia kielikylvystä kiinnostuneita tulemaan Drumsö Lågstadiet koulun ruokalaan 5.5.1994 kielikylpy-yhdistyksen perustamiskokoukseen.
Rekisteröidyn yhdistyksen perustamisen jälkeen oli tärkeää saada kokoon kielikylvyn esiopetusryhmä. Suuri kiitos niille vanhemmille, jotka uskoivat kielikylpyopetuksen onnistumiseen. Saimme kokoon sopivan kokoisen esiopetusryhmän ja tälle ryhmälle pätevät kielikylpyopettajat. Daghemmet Tärnan oli mukana yhteistyössä ja vuokrasi tilojaan aamupäivätoimintaan. Kielikylpyryhmä siirtyi iltapäiviksi Pajalahden päiväkotiin.
Esioppilaiden vanhemmat huolehtivat talkootöinä kielikylpyryhmän materiaalihankinnat ja siivoukset. Esimerkillistä yhteisöllisyyttä, mikä ei olisi ollut mahdollista ilman tarmokasta yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Anna-Maijaa.
Seuraava haaste oli pätevän kielikylpyopettajan löytäminen keväällä 1995 Pajalahden koululle. Lauttasaaren kielikylpy-yhdistyksen hallituksen jäsenet auttoivat opettajan rekrytoinnissa ja saimmekin innostuneen, juuri valmistuneen Miran kielikylpyopettajaksi saarellemme.
Kesällä 1995 päiväkotini Pihlajakallio muutti Pajalahdentien kirjastotalon päädyssä olleisiin tyhjiin tiloihin. Meiltä tyhjiksi jääneisiin tiloihin osoitteessa Lauttasaarentie 20–22 F perusti päiväkoti Otavan johtaja Pekka kielikylpyryhmän Bamses Språkbad. Syksyllä 1995 aloitti myös puolipäiväinen kielikylpyesiopetusryhmä päiväkoti Lokin tiloissa.
Lokin 25 esioppilasta aloittivat syksyllä 1996 Pajalahden kielikylpyluokalla. Päiväkotini esioppilaat eivät mahtuneet kielikylpyluokalle, mutta onneksemme Drumsö lågstadiet otti heidät kielitestin jälkeen sisään. Pihlajakallion nimi muutettiin ruotsinkieliseksi vesieläimen nimeksi Säleniksi.
Seuraavana vuonna Lokin kielikylpy muuttui kokopäiväiseksi 5–6 -vuotiaiden ryhmäksi. Näin Pihlajakallion ja Bamsen kielikylpyesioppilaat mahtuivat yhdelle kielikylpyluokalle. Tämä kolmesta kielikylpypäiväkodista kielikylpyluokan muodostuminen todettiin toimivaksi ja käytäntö toimi vuosia kevääseen 2020 saakka, jolloin kielikylpytoiminta Bamsessa päättyi.
Koulun puolesta luvattiin aluksi kielikylpyä vain ensimmäiselle ja toiselle luokka-asteelle. Pian päädyttiin kuitenkin jatkamaan kielikylpyopetusta koko alakoulun ajan ja opetus siirtyi Myllykallion kouluun. Kielikylpy-yhdistys oli aktiivisesti mukana luomassa jatkoa kielikylpyopetukselle myös yläkoulussa eli LYKissä.”
Mikä on kielikylpymetodin ydin, jonka mielestäsi tulisi aina säilyä?
“Kielikylpykäsitettä viljellään nykyisin hyvin laajasti. Kielikylpy on menetelmä, jossa alueen enemmistökieltä puhuvalle lapselle tarjotaan mahdollisuus omaksua alueen vähemmistökieltä. Kanadan Quebecissä englantia puhuvat vanhemmat halusivat, että heidän lapsensa oppisivat sujuvaa ranskaa. Suomessa Pietarsaaressa, Närpiössä, Tammisaaressa ja Karjaalla omaksutaan suomea kielikylpymenetelmällä. Muualla valtakielenä on suomi, joten vanhemmat haluavat lapsensa omaksuvat vähemmistökieltämme ruotsia.
Kielikylvyllä on selkeä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma sekä ala- ja yläkoulujen opetussuunnitelmat. Kielikylpyopetus on johdonmukaista ja tavoitteellista, mikä vaatii opettajilta kiitettävää kielitaitoa sekä ruotsin että suomen kielessä.”
Miten lapset erilaisin persoonallisin ominaisuuksin ja kielellisin kyvyin kokevat kielikylvyn?
“Kielikylpy on lempeä metodi. Siinä ei lapsia pakoteta puhumaan uutta kieltä, vaan kieli houkutellaan käytännössä esiin. Kielikylpy on lapsille mieluisaa, koska lapset ovat myös taustoiltaan samalla viivalla. Heillä on kavereiden kesken yhteinen kieli, jota he käyttävät leikkiessään. Opettajat puhuvat kielikylpykieltä ja kaikki ryhmässä tapahtuva toiminta on uudella kielellä.
Kasvattaja huomaa nopeasti eri persoonallisuudet ja osaa sensitiivisesti lähestyä esimerkiksi arkaa lasta kannustaen. Opettajan positiiviset ilmeet, eleet ja sanat rohkaisevat jokaista kielikylpykieltä kokeilevaa lasta.
On olemassa hyvin täydellisyyteen pyrkiviä lapsia, jotka ovat hiljaisia kunnes tietävät, että osaavat puhua täydellisesti. Suurin osa lapsista on innokkaita kokeilijoita, jotka päivittäisten tuttujen fraasien kautta aloittavat uuden kielen kokeilun. Opettajat rohkaisevat ja antavat vastauksissaan lapselle oikeat sanamuodot ja nopeasti lapsi uskaltaa itse muodostaa luovia omia lauseita kielikylpykielellä. Voin taata, että jokainen lapsi omaksuu uuden kielen, kun lasta ei pakoteta ja lapselle annetaan aikaa kypsyä omassa tahdissa.“
Millainen on vanhempien rooli kielikylpijän tukemisessa?
“Lapset vaistoavat herkästi vanhempien asenteet ja ajatukset. Lapsen oppimiseen vaikuttaa, jos vanhempi on epäröivä tai puhuu opettajasta arvostelevasti. Suurin tuki, minkä vanhempi voi lapselleen antaa on luottaa täysin tekemäänsä päätökseen kielikylvystä. Motivoitunut ja kielikylpyyn positiivisesti suhtautuvan vanhemman lapsi omaksuu kielikylvyn nopeasti eikä kyseenalaista opetusta.
Vanhemman kannattaa jatkaa lukemista lapselleen äidinkielellä vielä senkin jälkeen, kun lapsi on oppinut lukemaan kummallakin kielellä. Lapselle voi kuitenkin tarjota esimerkiksi lastenohjelmia uudella kielellä, jotta lapsi kuulee kielikylpykieltä myös muiden kuin opettajien puhumana.”
Minkälaisista asioista sait tukea omassa työssäsi?
“Oma aktiivisuuteni auttoi minua. Etsin kaiken mahdollisen tiedon kielikylpymenetelmästä. Osallistuin myös etänä Vaasan yliopiston järjestämään ”Monikielisyys ja didaktiikka” -opintoihin lukuvuonna 1994–1995 sekä Åbo Academin järjestämiin johtajuuden täydennyskoulutuksiin 2019–2020.
Kielikylpylasten emotionaalinen kehitys on aina kiinnostanut minua suuresti. Päiväkotimme osallistui psykologi Tarja Lundin kaksivuotiseen projektiin ”Hjälp barnet att växa”, jossa pohdimme jokaisen lapsen hyvinvointia. Viimeksi koko Sälenin henkilökunta on ollut mukana Åbo Academin Stjärnklart-etäkoulutusohjelmassa. Tässä yhteisöllisessä koulutuksessa käsittelemme lapsen tukemista positiivisesti emotionaalisessa ja sosiaalisessa kehityksessä.
Kielikylvyssä haasteena on abstraktisten asioiden eli tunteiden käsittely, sillä tunteet kiinnittyvät lapsen äidinkieleen.Täydellisen varhaisen kielikylpymetodin mukaan kasvattaja käyttää aina pelkästään kielikylpykieltä. Päiväkodissamme tulimme siihen tulokseen, että lapsen hyvinvointi ohittaa metodin. Kun näemme, että lapsi tuntee esimerkiksi vihaa, ikävää, surua, pelkoa tai jännitystä eikä osaa pukea tunnetta sanoiksi, otamme lapsen sivuun ja keskustelemme tunteesta lapsen tunnekielellä ja annamme tunteille myös ruotsin kielen käsitteet. Pikkuhiljaa lapsi oppii puhumaan tunteistakin uudella kielellä.”
Mitkä pitkällä urallasi ovat ollut niitä hetkiä, joita mielelläsi muistelet?
“Aamulla saapumiset töihin, jolloin vastassa ovat iloiset ilmeet ja äänet ja usein myös halaukset. Voiko olla ihanampaa työtä! – Lasten toisiaan kohtaan osoittama empatia herkistää, esimerkiksi kohteliaisuudet, leikkiin pyytäminen, omasta hyvästä jakaminen, auttaminen vaikkapa pukemisessa.– Koen suurta iloa, kun kuulen aran lapsen sanovan jotakin uudella kielellä. Iloitsemme yhdessä!
On onni olla työssä, jossa näkee lapsen kasvun monimuotoisuuden. Työssä havaitsee vieläkin omassa persoonassa kasvun paikkoja. Lapset ovat mitä parhaimpia opettajia.”
Päiväkoti Sälenin johtajana jatkaa tyttäresi Sonja Rönneberg. Millaisia eväitä Sonja on saanut tehtäväänsä?
“Olen iloinen siitä, että Sälenin lapset saavat viimeisintä pedagogista osaamista. Sonja ja työtiimi ovat innostuneita ja motivoituneita työssään ja haluavat lisää täydennyskoulutusta.
He ajattelevat lapsia ja perheitä lämmöllä ja korostavat lasten ohjaamista positiivisten käytänteiden kautta. Jokaisen lapsen vahvuutta korostetaan ja samalla tuetaan ryhmän yhteishenkeä.
Sonja on sensitiivinen opettaja, vahva pedagoginen johtaja ja vastuuntuntoinen talousjohtaja. Pienen yksityisen päiväkodin johtajan työ ei ole helppoa, kun on yhtä aikaa monta rautaa tulessa. Muistutan Sonjaa siitä, että hänen tulee delegoida tehtäviä niin paljon kuin vaan on mahdollista. Töiden jakaminen työtovereiden kesken vahvistaa koko tiimiä.
Sonjalla on tukena myös Sälenin vanhempainyhdistyksen hallitus, joka kiitettävästi kuuntelee ja haluaa tosissaan auttaa.”
Haastattelu: Mirka Tammi ja Johanna Mäkelä. Kuva: Elisa Sihvola
