Alla oleva yhdistyksen kannanotto on lähetetty Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle, koulutuksen ja kasvatuksen toimialajohtajalle, perusopetuksen johtajille sekä Lauttasaaren ala-asteen johtokunnalle 4.2.2019
Lauttasaaren kielikylpy ry:n kannanotto Helsingin kaupungille kielikylpijöiden tasavertaisten kielenopiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi
Olemme kuulleet, että Helsingin kaupunki suunnittelee A-kielen opiskeluun liittyvien käytäntöjen harmonisointia kouluissa, joissa on tarjolla mahdollisuus ruotsin kielen kielikylpyyn. Olemme huolestuneita, että harmonisointi voi johtaa tilanteeseen, joka on Helsingin kaupungin strategian linjausten vastainen ja joka asettaa kielikylpyoppilaat huonompaan asemaan muihin oppilaisiin verrattuna.
Jos harmonisointi kuitenkin tehdään Lauttasaaressa, Lauttasaaren ala-asteen koulussa noudatetun käytännön suuntaan, vastaavia ongelmia ei ole. Siksi esitämme vetoomuksen, että alla olevat näkökohdat otetaan huomioon kaupungin ja koulujen päätöksenteossa kielivalintamahdollisuuksia koskien.
Tällä hetkellä Lauttasaaren ala-asteella toimitaan siten, että kielikylpijöillä ruotsi on ns. koulukieli, jonka oppiminen on alkanut jo päiväkodissa, 3 – 5-vuotiaasta lähtien. Ruotsin oppiminen tapahtuu pääosin muiden aineiden opetuksen yhteydessä. Perheet ovat mm. asumisratkaisuillaan sitoutuneet kielikylpypolkuun ja panostaneet uuden kielen ja myös suomen kielen oppimiseen jo ennen koulun alkamista; oppimispolku kantaa Lauttasaaressa päiväkodista aina peruskoulun yhdeksänteen luokkaan asti. Koulussa kielikylpyoppilas on voinut valita jonkin muun A1-kielen ja perheen niin halutessa myös A2-kielen.
Ala-asteen päättyessä kielikylpyoppilaat ovat siis voineet oppia ruotsia ja A1-kieltä sekä halutessaan myös A2-kieltä. Muut kuin kielikylpyoppilaat ovat ala-asteen päättyessä lähes samassa tilanteessa: heille on opetettu A1-kieltä, oman valinnan mukaan A2-kieltä sekä ruotsia, jossa he ovat saavuttaneet A1-tason. Ainut ero näiden ryhmien välillä on syvempi ruotsin kielen osaamisen taso, joka on saavutettu jo päiväkodissa aloitetulla kielikylvyllä sekä joidenkin aineiden opettamisella ruotsin kielellä.
Nykytilannetta Lauttasaaressa voi pitää oppilasryhmiä oikeudenmukaisesti kohtelevana sekä kielitaitoa korostavan Helsingin kaupungin strategian mukaisena.
Jos harmonisointi kuitenkin tehdään siihen suuntaan, että kielikylpijöillä ruotsi olisi automaattisesti ainut A1-kieli, oikeudenmukaisuus ja strategian tavoitteet kärsisivät. Silloin alakoulun päättyessä kielikylpijöillä olisi A1-ruotsi, oman valinnan mukaan A2-kieli, mutta ei muita kieliä. Muilla kuin kielikylpyoppilailla olisi alakoulun päättyessä A1-kieli, oman valinnan mukaan A2-kieli sekä alkanut ruotsi.
Näin syntyisi tilanne, jossa kieltenopiskeluun jo päiväkoti-iässä panostaneiden kielikylpyperheiden lapsilla kielivalikoima olisi ala-asteen jälkeen muita kapeampi kielivalikoima, todennäköisesti vain ruotsi ja englanti. Muilla oppilailla kielitaito olisi laajempi. Tilannetta ei voisi pitää oikeudenmukaisuuden eikä Helsingin kaupungin strategian näkökulmasta hyvänä.
Vetoamme siis Helsingin kaupunkiin, että jos A-kielien käytäntöjä harmonisoidaan, se tehdään Lauttasaaressa noudatetun käytännön suuntaan. Silloin kielenopiskelu myös osuu vuosiin, jolloin oppimisherkkyys on parhaimmillaan.
Annamme mielellämme lisätietoja kannanottoomme liittyen.
Helsingissä 4.2.2019
Elisa Sihvola, puheenjohtaja
Lauttasaaren kielikylpy-yhdistys ry
Risto Juntunen, puheenjohtaja
Päiväkoti Sälenin johtokunta
