Kielikylpy-yhdistys haluaa nostaa viestinnässään esiin sitä upeaa työtä, jota kielikylpyopetuksen parissa Lauttasaaressa tehdään. Pyysimme päiväkoteja ja koululuokkia kertomaan kuulumisiaan tekstein ja kuvin ja välittämään samalla inspiraatioita kollegoillekin. Me kielikylvystä kiinnostuneet pääsemme kurkistamaan ruotsinkielisen opetuksen arkeen kielikylpypolun eri vaiheissa.
Lauttasaaressa kielikylpypolku on lapsille ja nuorille upea mahdollisuus: sitä kuljetaan päiväkodeista alkaen ja edetään alakoulusta yläkouluun, Lauttasaaren yhteiskouluun eli Lykkiin. Nyt on Isokaarella sijaitsevan Lykin vuoro kertoa kielikylpyopetuksestaan, jota annetaan 7–9K-luokilla.
Lykin kielikylvyssä opiskellaan yhdessä kahdella kielellä
Lykin kielikylvyssä opiskellaan yhdeksän peruskoulun oppiainetta ruotsiksi ja lisäksi A-ruotsi kielikylpyversiona. Kuusi kielikylpyyn erikoistunutta opettajaa luotsaavat kielikylpijät oppimaan biologiaa, maantiedettä, kotitaloutta, kuvataidetta, terveystietoa, matematiikkaa, kemiaa, historiaa, yhteiskuntaoppia ja tietenkin ruotsia. På svenska. Laaja ainevalikoima mahdollistaa varhaisen täydellisen kielikylvyn jatkumisen täysimääräisenä loppuun saakka. Vuosiluokilla 7–9 kaikista opinnoista 50% on kielikylpykielellä.
Kielikylvyn kolmen vuoden loppuspurtti on syventymistä eri aiheisiin ruotsin kielellä ja valmistautumista jatko-opintoihin. Alaluokilta tuttua teemaopetusmetodia pyritään käyttämään ylemmille luokille sopivaan tyyliin. Vuoden 2016 opetussuunnitelmassa puhutaan ensimmäistä kertaa ilmiöoppimisesta. Kielikylpyopettajille muutos ei ollut muuta kuin uusi käsite – ainerajat ylittävät teemat ja opettajien yhteistyö ovat aina olleet oleellinen osa kielikylpyopetusta.
Matematiikka ja maantiede ovat osoittautuneet oivaksi ainepariksi, samoin kemia ja biologia. Näissä aineissa on mahdollista osallistua esimerkiksi tiedekilpailuihin. Keväällä 2019 Lykin 9k voitti ESA:n Klimatdetektiverna/Climate Detectives-kilpailun projektityöllä, jota he työstivät ruotsiksi koulussa ja jonka raportin he kirjoittivat englanniksi vapaa-ajallaan.
Suurempia yhteisprojekteja tehdään myös muissa kielikylpyaineissa. Sanasto kertautuu ja kun opettajia on saman aiheen ympärillä useampi, niin myös erilaiset tavat ilmaista samoja asioita tulevat osaksi opetusta kuin itsestään.
Vierailevina asiantuntijoina kielikylvyssä hyödynnetään vaikkapa norjalaista avaruustutkijaa tai ruotsalaista yliopiston professoria. He saapuvat luokkaan etäyhteyksillä, jotka vuonna 2020 ovat tulleet osaksi myös muiden arkipäivää. Mahdollisuudet ovat maantieteellisesti laajemmat, kun oppilailla on yksi skandinaavinen kieli takataskussaan.
Tänä vuonna hankittiin kaikille kielikylpijöille sähköinen koulukirjasto Ebban. Siitä on muodostumassa lukutaidon ja mediakasvatuksen aarreaitta. Ebbanista löytyy faktakirjallisuutta aihepiireittäin ja mielenkiintoista lukemista myös vapaa-ajalle. Monet oppilaat ovatkin jo suorittaneet lukudiplomin. Sopivan kirjan löytäminen on nyt helpompaa kuin koskaan ennen!
Kielikylpyopettajat ovat Lykissä ensisijaisesti aineenopettajia, mutta kaikilla on yhteinen pyrkimys taata oppilaiden kielenomaksumisen jatkuminen. Sisältöjen ollessa vaikeampia, myös oppilaan kielitaidon on edettävä uudelle tasolle. Sanavarasto jatkaa karttumistaan ja opitaan kommunikoimaan jokaiselle aineelle sopivaan tyyliin.
”– Millaista on tiederuotsi, keittiöruotsi, mediaruotsi tai historiallinen ruotsi? Millaisia murteita suomenruotsalaiset puhuvat ja voiko niitä ymmärtää? Miten suomenruotsi eroaa riikinruotsista?” Näiden kysymysten kautta kielikylpijä ui uusille vesille. Paljon on tuttua, mutta uuttakin tulee eteen jatkuvasti.
Oppiaineiden sisältötavoitteet ja kielen omaksuminen ovat yhtä tärkeitä asioita. Kielikylvyn tavoitteena on tukea nuoren kasvua, oppimista ja rohkeutta toimia ruotsin kielellä.
Tämä onkin tärkeää yläkoulussa, toteaa biologian ja maantieteen opettaja Anna Aaltonen. ”Meidän kielikylpyopettajien on jatkuvasti pidettävä huolta siitä, että oppiminen tapahtuu ikään kuin opiskeltaisiin oppilaan äidinkielellä – tavoitteet ovat täsmälleen samat. Sen lisäksi kielikylpyopetuksen ja -oppimateriaalien kielellisen vaativuustason täytyy tasapainotella rajamailla – siellä kuuluisalla epämukavuusalueella. Tutun sanaston ja ilmaisun kautta asiat eivät tunnu liian vaikeilta, mutta samalla on tarkoitus viedä kielitaitoa eteenpäin. Heitämme oppilaille kielellisiä haasteita ja näemme työn tuskan. Kun oppilas vihdoin kahlaa hymy huulillaan suosta ja kertoo ettei tämä nyt niin vaikeaa ollutkaan, ollaan yhdessä voittajia. Se on se mahtava tunne, joka saa myös kielikylpyopettajan panostamaan jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen.”
Kielikylvyssä painotetaan toiminnallista kielitaitoa, hyvää sanavarastoa ja kohdekielen käyttöä aineopinnoissa. Epävirallisena tavoitteena Lykin kielikylvyssä on se, että viimeistään yhdeksännellä luokalla oppilaat luottaisivat kielitaitoonsa niin paljon, että kaikki tuntityöskentely hoituisi kielikylpytunneilla ruotsiksi. Siinä vaiheessa, kun oppilaiden välinen spontaani yhteistyö, väittelyt ja kysymystenasettelut (joskus välituntikeskustelutkin!) tapahtuvat kielikylpykielellä, siirrytään kielenoppimisessa uudelle tasolle. Saavutetaan kielellisten mallien määrällinen kasvu ja tämä on todettu todella tehokkaaksi oppimisen kannalta.
Lykin kielikylpyopettajat ja -oppilaat ovat tehneet videon, joka kutsuu meidät vierailulle Lykkiin! – Välkommen till Lykki!
Katso video YouTubessa: https://youtu.be/JAO9eLvZYmg
Tutustu Lauttasaaren yhteiskoulun kielikylpyyn myös sivulla: https://lauttasaarenyhteiskoulu.fi/ylaaste/erikoisryhmat/, koulun Facebook-sivulla ja Instagramissa.
